Unelmia ja niiden toteuttamista.

Mocan vauvat liikkuvat jo niin paljon, että ovat hyljänneet jo pesänsä. Uudeksi nukkumapaikaksi valikoitui kaninpeti, olen huomannut poikueiden pitävän tästä mallista koska tässä on reunat. Paljon vielä nukkuvat, mutta välillä kirmailevat ympäriinsä nuuhkutellen ja mutustellen.


Vapun muhkea takalisto pääsi kuvaan myös.

Timanttihan sai vain yhden poikasen, joka voi erittäin paksusti. Vähän turhankin paksusti, emo hoitaa niin hyvin että poikasen massu taitaa olla puhistumaisillaan. Ettei pysyviä jalkojen virheasentoja tms. tulisi, olen parina päivänä ottanut pesän "päivähoitoon" toimiston puolelle ja palautan iltaisin emolleen hoivattavaksi. Pöydälle en uskaltanut laittaa, jos vaikka mönkisi laatikosta pois. Mutta lattialla se voisi kiinnostaa koiraa + muita kaneja liikaa, kunnes välähti että lehtikeräys-pyykkikorissa olisi parhaiten tallella. :D Ja siis katsokaa tuota karvan määrää, yhtä poikasta varten!
Poikanen taasen on muuttumassa mustavalkoisesta keltamustaksi ja raitojakin selässä on niin, että omasta mielestäni se näyttää enemmän mehiläiseltä kuin kanilta.

Ja sitten niihin unelmiin...

Juuri kun olin angorahaaveeni laittanut sivuun ja odottamaan kesää, löysin ilmoituksen myytävistä poikasista. Kuinka ollakaan, poikueessa oli myös värillisiä naaraita vapaana, juuri sellaisia korvakarvamuhkeuksiakin jollaisesta olen haaveillut. Ensimmäinen hankaluus oli valita kahdesta ihanasta parempi varsinaisesti näkemättä, muulle perheelle valinta oli musta!, sen kummemmin edes kuvaa katsomatta. Itse taas tykkään ruskeastakin, sen karvaisuudesta ja kasvattajan kertomasta, innokkasta luonteesta. Joten kumpi voittaa, 5/6 mustan kannattajaa, vaiko 1/6 jonka ääni ratkaisee, sillä hän on se joka kanit hoitaa mutta joka ei osaa päättää koska ruskea on karvaisempi ja rohkeampi mutta mustalla on sielukas katse ja kauniin muotoinen pää ja plaa plaa plaa. :)

Päätos on kuitenkin tehty. Mitäs veikkaatte, kuinka käy?

Toinen hankaluus oli välimatka. Mutta välikättä apuna käyttäen haave toteutuu ja angoraunelma on enää yhden askeleen päässä. Karanteenikoti on väsätty valmiiksi odottamaan. Koska kaneja on ennestään useampi, pidän uusia tulokkaita aina ensin karanteenissa jotta näkee, josko sairastavat/sairastuvat jotain tarttuvaa tautia. Kuten ulko- tai sisäloisia, pasteurellaa jne. Muutto on kanille stressaavaa, joten muuton jälkeen sairaudet puhkeaa helpommin. Karanteenilla varmistan, ettei sairaus ehdi muodostua epidemiaksi ja viedä vaikka koko kanikatraan mennessään.

Karanteenihäkki on toimistossa, työpöydän alla joten ei tule yksinäistä työaikanakaan. ;)