Näytetään tekstit, joissa on tunniste kanila. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kanila. Näytä kaikki tekstit

perjantai 9. syyskuuta 2016

Pupulan syyspuuhat & Aarteen metsästystä

Nyt on taas se aika vuodesta kun omenoita & porkkanoita saa. Koska kaikkea ei tietenkään ehdi syöttää, niistä iso osa päätyy myös kuivatettavaksi.
Pari vuotta sitten kirjoittelin juttua siitä mitä kaikkea meillä kuivatetaan talvea varten kaneille ja se löytyy tuosta oikealta, blogitekstisuosituksista. Mikäli selaat kännykällä, laitan linkin myös tähän: talven-tulevat-herkut.




alkuperäinen suunnitelma
vanhoista rungoista
kanien koristelemat seinät
Kanit ovat viettäneet koko kesän taas ulkona. Suunnittelin fiksaavani ja puunaavani pupulan häkit kesän mittaan että ovat syksyllä valmiina, mutta niin vain kesä meni ja puunaus odotti tekijäänsä. Ajatustyötä tuli tehtyä sen verran pidempään, että tuli suunniteltua pientä laajennusta vanhasta, ylimääräisestä rungosta. Samallahan tuota laajentaa kun häkkien lattiat on muutoinkin tarkoitus uusia. Noh, seinillekin pitäisi tehdä jotain. (Pelkkä kipsilevy EI ole ollenkaan kestävä saati sitten pestävä!) Osb-lastulevy on ollut erittäin loistava, onhan se kosteudenkestäväkin. Sitä olisi kiva saada muillekin seinille. Kenties pala kerrallaan, jokaisen häkkilokeron taakse..? Hieman haastava palapeli mutta eiköhän se siitä.

Uudet rungot on ilman turhia
pystytolppia jotka hankaloittaa
muovimaton levittämistä.
Tekninen tuki lupasi hankkia materiaalit sekä auttaa niiden sahailussa. Ensimmäinen osb-levyn pala sahattiin, yritettiin tunkea yläkautta häkkien taakse seinälle mutta ei, ei se mene. Päädyttiin nyppäämään koko runko pois paikaltaan. Nyt kun se oli jo irrotettu, niin miksei otettaisi toinenkin pois, olisi helpompaa! Ja mikä olisi vielä helpompaa, no se että purkaa vanhat rungot ja rakentaa kokonaan uudet, toimivammat.. Nuo on kuitenkin alunperin rakennettu eri tilaan ja aikansa jo palvelleet, onhan ne kivat olleet mutta kivemmatkin voisivat olla. :D Ja niinhän siinä kävi että ajatus pienestä fiksailusta paisui kokonaan uusien tekemiseen. Ja niitä onkin nyt saanut tehdä, useamman illan ja viikonlopun. Päätä on tullut raavittua, heinäpaaleja raahattua (uusittiin myös katto ja seinälevyt) ja muovimattoja niittailtua. Vanhoista rungoista ei jäänyt kuin pieniä palasia, kaikki purettiin ja hyötykäytettiin.
Mutta lopputulos palkitsee, niin kaneja kuin myös kanien palvelijaa. Vasemman seinän häkit saivat uudet matot sekä hieman muutoksia tukirakenteisiin että sain asennettua muovimatot suorempana. Jäi vähemmän järsittäviä mutkia matkalle. Takaseinälle ja oikealle tuli yhteensä 3m häkkitilaa per kerros, päässä tälläkin puolella lattiatasoa alempana olevat pehkulaatikot jonne irtopapanat ja muut roskat saa lakaistua siivousten välissä.
Hyllynaluskori heinätelineenä
sekä pehkulaatikko
Asukkaat ovat päässeet muuttamaan pupulandiaan, ainoastaan Vappu asuu ulkona (hulppeissa tiloissaan) sekä pikkupupuset ovat sisällä. Alkoikin jo olla turhan märkää ja kylmää, varsinkin nurmikolla asuvilla.
Terassilla asuneista tyttösistä S´agapo´s Mia Néa Archi, kotoisammin Aarre, olivat Ylli-ystävänsä kera ensimmäiset jotka piti saada pupulan suojiin. Ollaan saatu monena aamuna leikkiä Aarteen metsästystä, sillä tämä neuvokas pienirex-risteytys keksi tuhat ja yksi karkausreittiä terassilta vapauteen. Ensin korkeiden aitojensa yli, sen jälkeen verkoilla vuoratun kompostikehikkolaajennuksensa läpi, ellei seinästä niin sitten katosta, lopulta reviiri laajeni jopa aidatun pihamme ulkopuolelle, naapurin puolelle asti. Kameravalvonnasta näkyy, miten Aarre öisin mittailee ja tuumailee aikansa, mutta jostain syystä liiketunnistin pätkäisi aina sen hetken pois, josta näkyisi milloin ja mistä neiti on kiipeillyt karkuteille. Seuraavasta tallenteesta näkyikin vain kun töpöhäntä viilettää jo vapaudessa, kerta toisensa jälkeen!
Aarre pohtii yhä pääsyä omille tiluksilleen, neidin reviiri kun
kattaa niin oman kuin myös naapurin pihan. :D

tytöt uudella puolella
vanhan puolen tytöt
Olen kyllä erittäin tyytyväinen siihen, että lähdettiin tekemään uudet eikä vain "laastaroitu" vanhoja kasaan. Itselle jäi nyt vähemmän tilaa, mutta puput sai lisää. Tarvikkeet, kuivikkeet ja ruuat mahtuu silti hyvin, heinäpaaleja mahtuu entistä enemmän häkkien katolle ja seinälle tuli laitettua kunnolliset hyllyt jolloin pöytätila jää pupujen pyörittelyyn. Pari häkkiä jäi vielä tyhjäksi, mutta ei ne kovin kauaa joudu asukkaitaan odottelemaan.. ;)

Heinäteline kompostikehikosta,
aukkoja pienentämässä myös
taikakuution palaset.

Uusin Papanaattori-lehti saapui

Meinasin vielä tähän loppuun mainostaa että taas kerran aivan loistavaa ja asiapitoista sisältöä Papanaattorissa! Kiitos Suomen Lemmikkikanit RY:n ahkeralle Papanaattori-toimikunnalle. Jos olisi luvallista, kopioisin ja jakaisin kaikki opettavaiset jutut niin omien kasvattieni omistajille kuin myös muille kanin omistajille, mutta täytyy tyytyä siihen että vain vihjaan hyvästä sisällöstä ja toivon että moni muukin hankkisi tämän jäsenlehden silmiensä eteen. :) Aiheina tällä kertaa mm. on juttua lemmikkikanien terveyskartoituksen tutkimustuloksista, aggressiivisen sekä kovapäisen kanin käsittelystä ja varmoista otteista, DIY virikepeli sekä tietoa viittakuviosta. 
Miten käsitellä hankalaa kania ja millä tavoin omistaja joko vahvistaa taikka vähentää eitoivottua käytöstä.


perjantai 11. syyskuuta 2015

Facebookissa jo yli 500 tykkääjää, hienoa!

Viime viikonlopun aikana oli 500 tykkääjän raja rikkoutunut, raja, jota facebook on kaupitellut tavoitteeksi siitä lähtien kun 350 tuli täyteen. Silloin mietin, että "siinäpähän tavoittelet ihan itseksesi vain, 350 on jo todella hyvin". Mutta täytyy todeta, etten siis ole "yksin" näiden harrastusteni kanssa, kanilan sekä Kanitilkun. :)

Hieman muitakin syyskuulumisia hiljaisuuteen. Syksy on alkanut niin rytinällä, ettei pahemmin kirjoitteluun ole aikaa jäänyt. Meillä onkin tänä syksynä jo kolme koululaista ja yksi esikoululainen, joten kalenteri ja aikataulut on minuutin tarkkuudella täytettyjä. Vaikka aamupäivisin siirtelen kaneja nurmikolla ja käyn repimässä muille tuoreita, nappaan jonkun sisälle seuraksi/lapset hoitaa pupusia jne. niin itse siivous ja ruokinta on useana iltana tapahtunut kännykän kera... siis kännykkä taskulampuksi ja illan pimeyteen. :D Työt, kuljetukset, läksyt, kokeet, harrastukset, vaatteet, vanhempainillat/vartit/palaverit ynnä muut x4. Ja koska koulut ja päiväkodit on alkaneet, on aloitettu myös flunssakausi, täitutkinnat, matotarkastukset... Tuttua joka syksyistä juttua, mielenkiintoa siis riittää perusarjen lisäksi. Tylsää? Never. ;)

Matotarkastuksista tulikin mieleen, osallistukaahan lemmikkikanitutkimukseen papanoita keräämällä, jos aikaa ja halukkuutta riittää: https://www.facebook.com/Lemmikkikanitutkimus/photos/a.773060532808857.1073741830.448925478555699/841317055983204/?type=1&theater

Kanikuulumisia

Koska meillä oli poikaskimara jo keväällä, kanit ovat taas saaneet kesän vain olla ja nauttia ulkoruokinnasta. Emäkanit ovat saaneet viettää ansaittua taukoa ja uusi sukupolvi kasvaa ja kaunistua. Muutamiin poikaskyselyihin olen sentään pystynyt kesälläkin vastaamaan, mutta lähinnä vain sijoittamalla koska pelkästään myyntiin en poikueita "teetä" vaan taustalla on tarkat harkinnat omaa kasvatustyötäni ajatellen. Ihanaa on kuitenkin saada tuottaa perheille onnea ja elämäniloa lemmikin muodossa, esimerkiksi kummipoikani (perheineen) päätyi tänä kesänä oman pupusen hankintaan ja erään toisen sijoituskanin kotoa tuli palautetta siitä, miten kaninhoito on lähentänyt koko perhettä. Osa kanikyselijöistä malttaa kärsivällisesti odottaa ja odottaa sitä omaansa, joten onhan se hienoa kun jossain vaiheessa pystyy odotukseen vastaamaan ja sen ilon toisten kanssa jakamaan.

Vielä pupuset ovat kesäkaudellaan eli ulkona, viikonlopuksi on yhä luvattu lämmintä mutta yöt ja aamut on kovin kosteita jo. Päivä kerrallaan tarkkailen, milloin olisi aika siirtyä kuivempiin oloihin. Kesätuoreita on kuivattuna ja osa vielä kuivumassa talvea varten, heinäpaaleja on hankittuna ja uusimpana villityksenä aloitin kauran oraan kasvatuksen. Siitä oli ohjeet jo Papanaattorin numerossa 1/15, mutta nyt kun alkaa nurmiruokinta hiipua niin ajattelin tällä tavoin turvata tuoretarjonnan myös talveksi. (Niin ja ne jotka eivät tiedä mikä Papanaattori on tai eivät kyseistä Suomen Lemmikkikanit Ry:n jäsenlehteä käsiinsä saa, ohjeita kasvattamiseen löytyy netistä hakusanalla "fodder".)

Kasvualustoiksi hankin muutaman muovilaatikon joihin tekninen tuki poraili reikiä, kasvatustelineenä toimii korihylly, johon korit asettelin siksak-tyyliin eli hieman kallelleen. Tällöin kasteluvesi laskee ylempää alemmas ja lopulta ylimääräinen vesi valuu alalaatikkoon. Ensimmäinen satsi on itämisvaiheessa, seuraava liotusvaiheessa. Hiiret olivat niin innokkaina haistelemassa puuhiani, joten tarjosin kokeessa hieman itäneitä kauranjyviä heille ja sehän oli suuri hitti heidän keskuudessa. Lintupunkkien pelossa en jyrsijöille pihakasveja kovinkaan paljoa uskalla antaa, joten tämä oras (kunhan ehtii kasvaa) on varmaan hillitön juttu!

Muutamia muutoksia on kanilan asukkaissa tosiaan kesän mittaan tapahtunut. Vuoden verran ajoittaisista vatsavaivoista kärsinyt Pätkis laihtui kesän mittaan lopulta luurangoksi ja on nyt haudattuna rakkaan SamSamin viereen. Epäilykseni vatsavaivoihin on megacolon, mutta asiaa tutkitaan vielä joten varmaksi en osaa sanoa. Muutama uros muutti sijoitukseen ja yksi sijoitusuros palasi kotiin. Mocca muutti toiseen kanilaan ja sieltä on tulossa Mocan jälkeläinen tilalle. :) Ruotsista kävimme hakemassa mustan rex-kantajan, Silverbuskens Rubyn ja Hyvinkäältä toin kotiin Hops Ontop´s Monacon, pienirexin. Monaco on siitä mielenkiintoinen, että kauniin värinsä lisäksi neiti kantaa satiinia, emän suku on Venäjältä ja tosiaan ovat ensimmäisiä satiinisia pienirexejä joihin olen törmännyt.
Ei ole vaikea arvata, kuka näistä on Minion-nimen saanut pienirex. 

Lopuksi tulevia kanitapahtumia

Kiinnostuneille tiedoksi, HUOMENNA on Kuopiossa SKY:n kaninäyttely, n. kuukauden päästä seuraavan kerran, silloin Salossa: http://www.kaniyhdistys.com/kutsu_kuopio120915.htm

Marraskuussa olisi Etelä-Pohjanmaan Jyrsijäyhdistyksen järjestämä PET SHOW näyttely Seinäjoella Mustissa & Mirrissä.https://www.facebook.com/events/732523356893404/732882523524154/

Ja Kaniininkasvattajat Ry järjestää oman ulkomuotonäyttelynsä myös marraskuussa, paikkana on Lieto. https://www.facebook.com/events/1770764796484181/

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Toimivat heinätelineet

Taustalla Ikean Variera-kierrätysroskis
(päälliaukossa verkkoeste etteivät hyppää sisäpuolelle),
turvallisempi kuin Ikean muovipussisäiliö. Sieltä täältä
kannattaa aukkoja yhdistää isommaksi leikkaamalla
muovisuikaleet välistä. 
Sitä on tullut testattua jos jonkinmoista heinätelinettä ja suunnitelmaa mutta NYT on löytynyt ne ykkösparhaat ratkaisut meidän kaneille. Monesti näkee metallisia heinäkoreja/pyöränkoreja, joita itse pidän vaarallisina jos kani pääsee loikkaamaan koriin sisään taikka loikkaa niin, että jääkin takajalastaan kiinni. Jonka jälkeen järkyttynyt kani riuhtoo itsensä irti hinnalla millä hyvänsä... Ikean Variera-muovipussisäiliöt ovat käteviä ja paljon käytössä myös, mutta niissäkin on juuttumisvaara ellei säiliö ole kokonaan täynnä.

Itse olen pyrkinyt kehittelemään "idioottivarmat" heinätelineet, joita ei tarvitsisi usein täyttää. Sitä parempi, mitä harvemmin heinää tarvitsee pölisytellä. Ja tässä ne ovat, mielestäni toimivat ja turvalliset heinätelineet:

Linkki viimeisimpään (ja toimivimpaan) ratkaisuuni: häkkien heinätelineet


Sisällä kanihuoneessa heinäsäilönä toimii tuunattu pyykkikori, eipä tarvitse joka päivä heinää pölistellä
Tuunaukseen on käytetty kahta muovikantta sekä taikakuution palaa. Toinen muovikansi estää kanin jalkaa tarttumasta kannen reikiin (yksi yö herättiin hirveään kiljuntaan kun Queenie roikkui takajalastaan pyykkikorin kannessa) ja toinen muovikansi on pyykkikorin sisällä kallellaan, jolloin se ohjaa heinät etupuolelle syötäväksi. Muutoin heiniä joutuu usein painella, koska syövät ne joihin ylettyvät mutta loput jää korin perälle.
- hyllynaluskorit toimii, jos ne saa laitettua joko häkin ulkopuolelle tai niin, että itse pääsee täyttämään mutta kani ei pääse koriin hyppäämään.


Itselläni on hyllynaluskori häkin katossa, jolloin täyttöaukko on ovea kohti.
50 x 30cm laatikkoon menee juuri sopivasti "siivu" heinäpaalista kerrallaan.

- Välillä oli heinäsäilöt rakennettuna häkkien kulmaukseen, jolloin niistä pystyi syömään molemmin puolin. Isoja säiliöitä ei tarvitse jatkuvasti olla täyttämässä ja heinää pöllyttämässä + syöntiaukkoihin laitoin molemminpuolin taikakuution palat, koska niiden aukot ovat juuri sopivat syömiseen mutta edes poikasten pää ei mahdu väliin/jumiin.
Laadunvalvoja SamSam tarkastelemassa tuunaamista.

Koska säiliö on leveä, sinne mahtuu runsaasti heinää kerrallaan. Mutta ongelmana on ollut se, että heinäsäiliön ollessaan puolillaan, heinät alkaa jäädä keskelle ja kanien ulottumattomiin. Joko olisin tehnyt verkot viistoon (joka hankaloittaisi siivousta) taikka laitan kallistukset säiliön sisälle. Päädyin jälkimmäiseen ja liukujen tekoon käytin saatavilla olevia banaanilaatikoita. :D Viistoon asetellun laatikon ansiosta heinät luisivat molempiin suuntiin eivätkä jää keskelle makaamaan. 

Täyttö tapahtuu häkkien välistä, ulkopuolelta. Valmis!

Kuvia muista telineviritelmistä: 


Monitoimikori, jonka yläreunasta on leikattu pala pois heinän täyttämistä varten.
Matkaheinäboksi, pohjaan leikattu reikä josta saavat heinää syötyä, ei sotke.
Verkkolieriö (taustalla), siellä täällä isompi reikä.
Verkkokartio ulkohäkissä

Ikean Variera muovipussitelineet, jonka isoissa aukoissa on verkkopalaset nippusiteillä kiinni, häkkien korkeus on sama kuin säiliöllä joten säiliö jumittuu tiukasti paikoilleen eikä yläpuolelle ole mahdollista hypätä. Huom. Joskus näkee kuvia miten kani on työntänyt pään sisään saadakseen heinää lähes tyhjästä telineestä, mutta ei saakaan päätä vedettyä pois.
Ikean Variera kierrätysroskis, hieman turhan pienet reiät mutta
auttaa heinänsaantia, jos alimmasta rivistä leikkaa aukkoja isommaksi.
Ulkohäkkien taikakuutio-heinätelineet, heinäpaalista mahtuu sopivasti koko "siivu" kerrallaan.
Taikakuutiotaivutus karanteenihäkissä.

perjantai 6. helmikuuta 2015

Kuivikevertailua, kaneille & jyrsijöille

Jyrsijöiden myötä on ollut tarve tutustua muihinkin kuivikkeisiin kuin kanien käytössä oleviin ja koska itselleni pölisevästä heinästä/kuivikkeista tulee tukkoinen olo + tykkään pitää eläinten tilat hyväntuoksuisina, on tullut kokeiltua ja etsittyä sitä kaikkein parasta kuiviketta. 
Testimielessä olen käyttänyt yhtäaikaisesti useampaa kuiviketta eri pupuvessoissa sekä eri hiiruloissa, jolloin vertailu on helpompaa.

Aloitetaan vaikkapa kaneista, kuivikkeet ovat oman kokemukseni mukaan paremmuusjärjestykseen listattuna. Koska kanit asuvat sisällä & varastossa isommissa tiloissa kuin mitä esim. valmishäkit on, kuiviketta ei meillä ole kauttaaltaan vaan sitä on isoissa muovilaatikoissa (jotka toimivat vessana sekä ruokailu/kaivuu/lepopaikkoina).

Kanien kuivikkeet:

1. Olkipelletti. Plussaa kotimaisuus, käsiteltävyys ja mukava tuoksu. Hajutesteissä pissaisen kuivikkeen suhteen ei ole vielä ollut olkipelletin voittanutta. Tällä siis on pisin vaihtoväli, vessa on jo todellakin loppuun asti käytetty ja täytetty eikä hajuhaittoja siltikään samassa huoneessa ollessa huomaa. Olkipelletti on hyvän imukykynsä lisäksi pehmeää kanin jaloille, joten toisin kuin puupellettiä, sitä voi käyttää myös koko häkin alusena. Vedellä sumuttamalla pinnasta vielä pehmeämmän. Hinta 20kg säkille on n. 9e, K-maatalous. Myös Hankkija/Agri myy olkipellettiä. Lue lisää: Ecopellet
Esimerkkinä vessa, jossa on olkipellettiä
+ muutama olki päällä.
Vessa on työhuoneessa jossa vietän
päivittäin aikaa eikä ammoniakin
eli pissan hajua ole ollut.
Vaikka vessa näyttää 10pv myöhemmin...
... jo näin likaiselta. Nyt on pakko siivota. :D
Lähelle kun työntää nenän, haistaa ammoniakin.
Vessa on ollut heinätelineen alla, joten se on
ollut kahdella kanilla kovassa käytössä. 
2. Premium-kuivike. Tätä olen useasti miettinyt Agrimarketissa käydessäni ja nyt kun vihdoin ostin, tykästyin samantien. Kerrankin tuotteen lupaama pölyämätön pitää paikkansa. Kyseessä on turpeen ja kutterin sekoitus, tarkemmin selitettynä "erikoisseulottu turvepohjainen materiaali, johon on lisätty luonnonmukaista pölyä sitovaa ainesta ja kuohkeutta parantavaa puuainesta."
Tiivis paketti, mutta vaikka käsin tätä paketista kaivankin, käsiin ei tartu likaa. Imukyky oikein hyvä, koska sisältää turvetta. Tuoksu on hieman multainen/metsäinen, voisin kuvitella että on kaneillekin luonnollisen oloinen. Kun vaihdan puhtaat kuivikkeet, seuraavana päivänä huomaa että aika moni on käynyt vessalaatikossaan kaivelemassa. :) Suosittelen! Hinta n.8e, paketin koko 180litraa. Linkki Novarbo kuivikkeen esitteeseen.
Linssiluteet oli tätä mieltä siitä, saako heidän Premium-vessaansa kuvata.
Ei ainakaan ilman rapsutuksia.



3. Puupelletti. Ei yhtä imukykyinen kuin olkipelletti mutta lähelle menee. Hinta 20kg säkille n.8e (Hankkija). Puupelletti on helposti saatava, sitä löytyy monistakin rautakaupoista sekä esim. HongKongista. Puupellettiä on saatavana pienemmissä pusseissa kissojen vessakuivikkeena, mutta näille tulee enemmän hintaa ja käytännössä tuote on raekokoa lukuun ottamatta sama. Eroja on ulkomaisen ja kotimaisen puupelletin välillä on ainakin hajussa, itse suosin kotimaista Vapon puupellettiä. Puupelletit ovat kovia, joten eivät sovellu koko häkin pohjalle, ainoastaan vessalaatikoihin. 
4. Hamppupelletti. Hamppupellettiä laitoin samaan aikaan toiseen vessaan kuin olkipellettiä, mutta koska sen yhteydessä ei ole ollut ruokintapaikkaa, sen käyttö jäi vähäisemmälle. Sen olisi voinut nostaa korkeammallekin sijalle mutta kaikista kallein hinta vie sijoitusta alaspäin. N. 6,5kg eli (10.9litraa) maksaa n. 11e. Lue lisää: kuivikepelletti
10pv:n jälkeen vähänkäytetty hamppuvessa näyttää tältä. Toimii niinkuin pitääkin.
5. Olki. Olki ei toimi itsekseen, vaikkakin pissa ja papanat tippuvat olkien läpi alemmas, olki itsessään ei ole imukykyinen. Mutta se on kanin jaloille kaikkein pehmein ja miellyttävin, lämmittää ja antaa siistimmän & mukavamman vaikutelman ja kanilla riittää puuhaa olkikuivikkeen kanssa. Se siis toimii, kun alla on jotain muuta kuiviketta. Eikä hintakaan päätä huimaa jos ostaa hevostallilta/heinäntuottajalta suoraan. Yksi paali maksaa muutaman euron ja on todella riittoisaa. Suosittelen varsinkin kuluvista kantapäistä kärsiville kaneille.
6. Kutterinpuru. Koska Hunter-kuiviketta ei enää saa (oli markkinoiden vähiten pölisevä), olen kokeillut montaa eri merkkistä kutteria varastokanien isoissa pehkulaatikoissa. Purun hajunsieto on heikko, pissainen puru alkaa aika nopeasti haista pistävälle ammoniakille. Sisäkaneille en suosittelisi mutta varastossa se menee. Varsinkin kun laittaa kerroksen olkea päälle jolloin kutteri ei pääse pölisemään eikä kulkeudu kanien jaloissa ympäriinsä. Edullisuus sekä lämpöisyys ovat kutterin hyviä puolia. Hintaa 25kg:n purupaalilla on alle kympin. K-maatalous. Lue lisää: Hirnu-Kuivike
7. Ruti-Rex, se ei ole kuivike, mutta on erittäin hyvä lämmike talvella. Lue lisää: Ruti-Rex
Muita kuivikkeita:
- Turve. Hieman sotkuista laitettavaa, ei sovellu sisälle. Ulkokanilassa/ulkorakennuksessa turve toimii paremmin. Hyvä imukyky
- Toalätt-paperipellettiä olen kokeillut pari säkillistä, mutta se alkaa jo vuorokaudessa haista pissalta. Hyviä puolia ovat allergisoimattomuus sekä siisteys, pelletit eivät kulkeudu ympäriinsä tassujen mukana.
- Mörttiröpöä en ole kaneilla ole kokeillut, mutta en ole kokenut tarpeelliseksikaan. Huono imukyky. Jyrsijöille olen välillä laittanut, mutta vain osittain sillä siihen ei pysty kaivautumaan.
- Hamppukuivike. Pölisee laitettaessa, mukavan luonnollinen. Kuulemani mukaan saattaa syötynä aiheuttaa suolisto-ongelmia joten en suosittele käytettävän pienille poikasille.

- Pellavakuivike. Ei pölise eikä allergisoi, mutta on pientä silppua ja hieman sähköistä. Imukyvyltään kutterin tasoa.
Lue lisää kuivikkeiden ominaisuuksista: kuivikkeet

 Jyrsijöiden kuivikkeet: 

1. Pellavakuivike. Ei aiheuta allergiaoireita, siitä iso plussa. Kotimainen, kivan luonnollisen näköinen ja tuntuinen eikä tosiaan pölise. Mutta yksistään hieman liukas, joten siihen ei voi kaivautua taikka tehdä tunneleita. Hieman sähköinen, johtuu pellavan ominaisuuksista. Imukyvystä en osaa tarkalleen sanoa, koska yksistään en ole käyttänyt (olen sekoittanut muita kuivikkeita mukaan). Euro-Lin pellavakuivike 20kg/20e K-maatalous Lue lisää: Euro-Lin
Kuvassa pohjalla pellavakuiviketta, sen alla ohut kerros kutteria. Päällä virikkeeksi heinää ja olkea.

2. Olkipelletti, olki, heinä ja Ruti-Rex jakavat toisen sijan jyrsijöiden kuivikkeissa.
Varsinkin haisevalla uroshiirellä tykkään käyttää olkipellettiä alusena,
kaivautumiseen ynnä muuhun nakerteluun ja pakerteluun laitan lämmikkeeksi
heinää, olkea ja Ruti-Rexiä. Synnyttäville en ole Ruti-Rexiä
uskaltanut laittaa, koska olen lukenut että rutirex saattaa kiertyä esim. poikasen jalan ympäri. 
Myöskään pesävanua ei saa jyrsijöillä käyttää.
Itse olen laittanut pesämateriaaleiksi angoravillaa sekä HempRefinen uutuutta, kuitupesää.
Hiiret ovat ottaneet nämä ilolla vastaan.
Lue lisää: kuitupesä
3. Monien tykkäämä hamppukuivike päätyi vasta sijalle kolme, mutta aineksia sillä on nousta ylemmäskin jos pölisevyys saadaan pois. Tilaamani paali tuoksui hyvälle, näyttää hyvälle (luonnolliselle) ja vaikuttaa hyvältä, mutta se pölisee ja aiheutti itselleni allergiaoireita. Olin yhteydessä toimittajaan ja sain uuden paketin tilalle, sekin kuitenkin pölisi. Heillä on ollut hankintalistalla pölyä poistava rumpuseula, jolla tuotteesta tulee pölyämättömämpää. Lisäksi ovat suunnitelleet jättävänsä sekaan enemmän kuituja, jolloin pesätunnelien teko on jyrsijöille helpompaa. Lue lisää: hamppukuivike
HUOM! Hamppukuiviketta EI suositella kanin- taikka marsunpoikasille, syötynä saattaa aiheuttaa suolen tukkeutumisen!
4. Kutteri. Kanien kohdalla jo kerroinkin kutterista enemmän, sen pölisevyys ei sovi allergiselle. Sitähän yleisemmin käytetään jyrsijöillä, mutta itselleni se tuotti ongelmia eikä pelkästään siivotessa vaan muutoinkin. Luultavasti ilmastointi nostaa pölyhiukkasia terraarioista huoneilmaan, samoin jyrsijöiden käsittelyssä pölyä kulkeutuu käsiin. Kaiveltavuuden sekä lämpöisyyden vuoksi se on kuitenkin kiva materiaali.
Mikä on siis jyrsijöille paras?
No, itse pidän luonnollisen näköisestä sisustuksesta, joten tykkään sekoitella eri kuivikkeita. Sekoituksesta riittää virikettä niin jyrsijälle kuin katsojallekin. :) Minua kiinnostaa myös muiden kokemukset, joten kommentoihan jos tästä oli sinulle apua / haluat lisätä omia kokemuksiasi toimivista kuivikkeista.