Hip Hei ja kanit kiertoon!

Syksyn mittaan on taas valloillaan trendi: kevään/kesän aikana hankitut pikku söpöläiset eivät mahdukaan enää saman katon alle tai muutoinkaan. Noista ihanista pikkuvauvoista on kasvanut murkkuilevia teinejä, tappelevat kaverin kanssa ja räyhäävät omistajalleen reviiristään. Papanoiden koko on kasvanut ja niitä löytyy kaikkialta, samoin kusilänttejä kun merkkaillaan toisen kanin kanssa vuoronperään reviiriä omakseen. Heinää ja purua levitellään kaikkialle ja kahdesta kanista on tuplasti enemmän sotkua. Puhumattakaan useammasta, allergiakin jo iskee kun pitää miettiä ulkokanille talveksi ratkaisuja. Sisälle ei voi ottaa ja ulkona on kylmä, jos ei kanille niin ruokkivalle omistajalle. Joten parempi antaa toinen (mielellään se aiempi kani) pois uuden elämää sekaamasta. Tai kaikki kanit.

Kuulostaako tutulta? Valitettavasti. Mitä asialle voisi tehdä? Ja mieluiten jo ennakkoon, ennenkö ollaan tuossa pisteessä?

Ensimmäinenhän (selviö) on tietenkin ettei myydä alaikäiselle. Vastuu eläimestä on aina aikuisella. Aikuiselle ihmiselle myydessä, onko kasvattajalla vastuuta? Pitäisi olla. Sen verran ainakin, että selvittää onko kyseinen ostaja yhtään perillä siitä, mitä on hankkimassa. Onko hänellä siihen tilaa, aikaa, entä tietotaitoa kanin hoidosta.

• Hyvä ostaja on miettinyt ja perehtynyt lajin ominaispiirteisiin jo ennen, kuin lähtee kania kyselemään, kertoo itsestään ja valmiudestaan ottaa eläin (seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi).
• Hyvä kasvattaja kyselee ja varmistaa, että ostaja on tietoinen siitä mitä on ostamassa. Ei myy kelle tahansa, jos vaikuttaa siltä että ostajan ajatukset ovat kaukana totuudesta tai kanin hankinta vaikuttaa vain hetken mielijohteelta. Ikävä tosiasiahan on se, että vaikka (hyvä) kasvattaja kieltäytyisi myymästä, kaneja löytyy kuitenkin muualtakin ja aina on joku, joka myy/antaa.

Oletetaan, että ostaja on saanut jostain kanin ja palaa sen kanssa kotiin. Kotona odottaa toinen kani ja uusi tulokas lykätään samantien aiemman kanin reviirille ja oletetaan että heistä tulee parhaat ystävykset koska ovat samaa lajia.
Ellei tukkajuhlat ala heti samantien, kanit ovat niin paniikissa ja stressaantuneita että sietävät tilannetta pakon edessä. Kunnes rähinä puhkeaa hieman myöhemmin. Ja toinen tai molemmat alkavat käyttäytyä aggressiivisesti myös omistajaa kohtaan koska muutto ja yhteenlaitto vieraan kanin reviirillä on ollut kanin psyykeelle liikaa. Tai jommalle kummalle puhkeaa stressin ja uuden (bakteeri)ympäristön seurauksena jokin piilevä ja tarttuva sairaus ja omistaja syyttää kanin kasvattajaa "sairaan kanin myymisestä". Pahimmassa tapauksessa joutuu lopettamaan molemmat kanit toivottomaksi koettujen lääkitysten ja satojen eurojen rahanmenon jälkeen. Ilmaisesta tulikin kallis fiasko.

Kaikelta tältä voisi välttyä, jos malttaa mielensä ja karanteenaa uuden kanin ennen aiempaan tutustuttamista. Karanteenin aikana näkee, jos muuton seurauksena kanissa näkyy merkkejä sairaudesta. Karanteenin aikana kani ehtii tottua uusiin ihmisiin, uuteen ympäristöön, bakteerikantaan ja ruokinnan muutokseen rauhassa ja ehtii kehittämään paremman vastustuskyvyn.

S´agapo´s kanien ostajat yritän "pelotella" jo myyntisivulla mahdollisista ongelmista joita kanien kanssa voi tulla. Pyydän myös kertomaan itsestään, kanikokemuksestaan ja kodistaan, mihin kania ollaan hankkimassa. Jos ostaja kertoo että kotona on jo kani ennestään ja hänelle etsitään kaveria, muistutan, ettei ole takeita yhteiselon onnistumisesta. Ja AINA, jos ottaa enemmän kuin yhden kanin, on varauduttava siihen etteivät tule toimeen keskenään ja tilaa on oltava myös kanien erikseen pitämiseen. Niin väliaikaisiin välirikkoihin kuin lopulliseen eroon kanien kesken.
Koska kasvatukseni on pienimuotoista, ei kaneja ole koskaan liiaksi taikka pakkomyynnissä joten ostaja joutuu jonkun aikaa odottaa sitä omaansa. Odotusaikana ehtii miettiä asiaa perinpohjin.
Jos olen ostajan kanssa päässyt niin pitkälle, että sopiva kani on löytynyt ja kaupoista sovittu, lähetän ostajalle etukäteen hoito- ja ruokintaoppaan. Oppaassa kerron kanin karanteenaamisen tarkoituksesta, tarpeesta ja toteutuksesta joten ostaja on tietoinen, ettei kaneja laiteta yhteen samantien kun on kotiin päästy.

Tähän loppuun täytyy todeta, että joko yllä olevat toimet toimivat, tai olen onnistunut myymään kanejani "järki kädessä"-oleville ostajille sillä tietääkseni omia kasvattejani ei kierrä kodista toiseen vaan ovat päässeet hyviin koteihin. Muutaman kanin tiedän kotia vaihtaneen elämäntilanteiden muuttuessa, mutta se on ymmärrettävää ettei elämää voi täysin ennustaa vuosiksi eteenpäin. Heillekin on kuitenkin löytynyt hyvät "jatkokodit" ja pyydettäessä olen auttanut kotien etsinnässä tai ottanut kanin takaisin itselleni.

Kiitos teille, ihanat S´agapo´s kanien omistajat että huolehditte omistanne ja kiitos yhteydenotoista joissa kerrotte kanien kuulumisia. :)

Lämpimän lempeät syyskelit jatkuvat yhä, mutta ohuelle pipolle on jo kovasti käyttöä. Kanitilkun puuvillapipoista on saatavilla kaikkea kolmea väriä, joten ei muuta kuin tilailemaan nopealla ja ilmaisella toimituksella vielä, kun pipoja on!

Kanitilkku nimittäin tarjoaa ilmaisen postituksen JÄLJET-Collectionin tuotteille viikon ajan, eli tarjous on voimassa 2.lokakuuta asti.

Linkki muihin tuotteisiin: Jäljet-Collection

Muutamia kappaleita ohuita puuvillapipoja jäljellä, hintaan 11e/kpl

Heureka, nyt mä sen keksin!

Taas kerran uusi heinäviritelmä... ja vihdoin sellainen, johon voin siististi pölisyttämättä laittaa sopivan "kakun" heinäpaalista kerrallaan. Eikä heinää tarvitse pöyhiä välilläkään, painovoima hoitaa sen että heinää on tarjolla lähes viimeiseen korteen asti.

Facebookissa jo yli 500 tykkääjää, hienoa!

Viime viikonlopun aikana oli 500 tykkääjän raja rikkoutunut, raja, jota facebook on kaupitellut tavoitteeksi siitä lähtien kun 350 tuli täyteen. Silloin mietin, että "siinäpähän tavoittelet ihan itseksesi vain, 350 on jo todella hyvin". Mutta täytyy todeta, etten siis ole "yksin" näiden harrastusteni kanssa, kanilan sekä Kanitilkun. :)

Hieman muitakin syyskuulumisia hiljaisuuteen. Syksy on alkanut niin rytinällä, ettei pahemmin kirjoitteluun ole aikaa jäänyt. Meillä onkin tänä syksynä jo kolme koululaista ja yksi esikoululainen, joten kalenteri ja aikataulut on minuutin tarkkuudella täytettyjä. Vaikka aamupäivisin siirtelen kaneja nurmikolla ja käyn repimässä muille tuoreita, nappaan jonkun sisälle seuraksi/lapset hoitaa pupusia jne. niin itse siivous ja ruokinta on useana iltana tapahtunut kännykän kera... siis kännykkä taskulampuksi ja illan pimeyteen. :D Työt, kuljetukset, läksyt, kokeet, harrastukset, vaatteet, vanhempainillat/vartit/palaverit ynnä muut x4. Ja koska koulut ja päiväkodit on alkaneet, on aloitettu myös flunssakausi, täitutkinnat, matotarkastukset... Tuttua joka syksyistä juttua, mielenkiintoa siis riittää perusarjen lisäksi. Tylsää? Never. ;)

Matotarkastuksista tulikin mieleen, osallistukaahan lemmikkikanitutkimukseen papanoita keräämällä, jos aikaa ja halukkuutta riittää: https://www.facebook.com/Lemmikkikanitutkimus/photos/a.773060532808857.1073741830.448925478555699/841317055983204/?type=1&theater

Kanikuulumisia

Koska meillä oli poikaskimara jo keväällä, kanit ovat taas saaneet kesän vain olla ja nauttia ulkoruokinnasta. Emäkanit ovat saaneet viettää ansaittua taukoa ja uusi sukupolvi kasvaa ja kaunistua. Muutamiin poikaskyselyihin olen sentään pystynyt kesälläkin vastaamaan, mutta lähinnä vain sijoittamalla koska pelkästään myyntiin en poikueita "teetä" vaan taustalla on tarkat harkinnat omaa kasvatustyötäni ajatellen. Ihanaa on kuitenkin saada tuottaa perheille onnea ja elämäniloa lemmikin muodossa, esimerkiksi kummipoikani (perheineen) päätyi tänä kesänä oman pupusen hankintaan ja erään toisen sijoituskanin kotoa tuli palautetta siitä, miten kaninhoito on lähentänyt koko perhettä. Osa kanikyselijöistä malttaa kärsivällisesti odottaa ja odottaa sitä omaansa, joten onhan se hienoa kun jossain vaiheessa pystyy odotukseen vastaamaan ja sen ilon toisten kanssa jakamaan.

Vielä pupuset ovat kesäkaudellaan eli ulkona, viikonlopuksi on yhä luvattu lämmintä mutta yöt ja aamut on kovin kosteita jo. Päivä kerrallaan tarkkailen, milloin olisi aika siirtyä kuivempiin oloihin. Kesätuoreita on kuivattuna ja osa vielä kuivumassa talvea varten, heinäpaaleja on hankittuna ja uusimpana villityksenä aloitin kauran oraan kasvatuksen. Siitä oli ohjeet jo Papanaattorin numerossa 1/15, mutta nyt kun alkaa nurmiruokinta hiipua niin ajattelin tällä tavoin turvata tuoretarjonnan myös talveksi. (Niin ja ne jotka eivät tiedä mikä Papanaattori on tai eivät kyseistä Suomen Lemmikkikanit Ry:n jäsenlehteä käsiinsä saa, ohjeita kasvattamiseen löytyy netistä hakusanalla "fodder".)

Kasvualustoiksi hankin muutaman muovilaatikon joihin tekninen tuki poraili reikiä, kasvatustelineenä toimii korihylly, johon korit asettelin siksak-tyyliin eli hieman kallelleen. Tällöin kasteluvesi laskee ylempää alemmas ja lopulta ylimääräinen vesi valuu alalaatikkoon. Ensimmäinen satsi on itämisvaiheessa, seuraava liotusvaiheessa. Hiiret olivat niin innokkaina haistelemassa puuhiani, joten tarjosin kokeessa hieman itäneitä kauranjyviä heille ja sehän oli suuri hitti heidän keskuudessa. Lintupunkkien pelossa en jyrsijöille pihakasveja kovinkaan paljoa uskalla antaa, joten tämä oras (kunhan ehtii kasvaa) on varmaan hillitön juttu!

Muutamia muutoksia on kanilan asukkaissa tosiaan kesän mittaan tapahtunut. Vuoden verran ajoittaisista vatsavaivoista kärsinyt Pätkis laihtui kesän mittaan lopulta luurangoksi ja on nyt haudattuna rakkaan SamSamin viereen. Epäilykseni vatsavaivoihin on megacolon, mutta asiaa tutkitaan vielä joten varmaksi en osaa sanoa. Muutama uros muutti sijoitukseen ja yksi sijoitusuros palasi kotiin. Mocca muutti toiseen kanilaan ja sieltä on tulossa Mocan jälkeläinen tilalle. :) Ruotsista kävimme hakemassa mustan rex-kantajan, Silverbuskens Rubyn ja Hyvinkäältä toin kotiin Hops Ontop´s Monacon, pienirexin. Monaco on siitä mielenkiintoinen, että kauniin värinsä lisäksi neiti kantaa satiinia, emän suku on Venäjältä ja tosiaan ovat ensimmäisiä satiinisia pienirexejä joihin olen törmännyt.

Ei ole vaikea arvata, kuka näistä on Minion-nimen saanut pienirex. 

Lopuksi tulevia kanitapahtumia

Kiinnostuneille tiedoksi, HUOMENNA on Kuopiossa SKY:n kaninäyttely, n. kuukauden päästä seuraavan kerran, silloin Salossa: http://www.kaniyhdistys.com/kutsu_kuopio120915.htm

Marraskuussa olisi Etelä-Pohjanmaan Jyrsijäyhdistyksen järjestämä PET SHOW näyttely Seinäjoella Mustissa & Mirrissä.https://www.facebook.com/events/732523356893404/732882523524154/

Ja Kaniininkasvattajat Ry järjestää oman ulkomuotonäyttelynsä myös marraskuussa, paikkana on Lieto. https://www.facebook.com/events/1770764796484181/

Kanilan kesäkuulumisia

Kesä on jo pitkällä ja monenlaista on tullut puuhailtua. Harvoina aurinkoisina päivinä on riennetty joko mökille taikka uimarannalle, pyöräilemään ja pupuja ulkoiluttamaan... Sadepäivät taasen on ahkeroitu enemmän töiden parissa, lasten eli kesälomalaisten puuhatessa muuta. Lapset ovat kesä kesältä isompia ja omatoimisempia, nuorimmainenkin aloittaa jo eskarin joten äitiä tarvitaan lähinnä ruuan, vaatteiden ja laastarien laittajaksi sekä harrastuksiin kuskaajaksi. Ja alkukesän Kreikan matkalla saatiin aurinkoa niin paljon varastoitua, ettei Suomen vaihtelevat kesäsäät ole liikaa harmittaneet.
Pupunpoikaset syntyivät kaikin jo keväällä, joten kesäaikaan ei vauvoja ole ollutkaan. Olemme saaneet seurailla kotiin jäävien poikasten kasvua ja elämäniloa.

Tällä viikolla olin puolisoni kanssa kahden karavaanarireissulla ja koska vihdoinkin löysin kasvatukseeni sopivaa uutta verta, määränpäänä oli Ruotsi ja Silverbuskens Kanila. Sieltä poimimme mukaan Silverbuskens Rubyn, joka kantaa rex-turkkigeeniä muttei kuitenkaan ole kirjava taustoiltaan. Itselläni on useampikin uros tämän kevään poikasista odottamassa Rubyn aikuistumista.

Kanilan väki on asustellut kesän ulkona, siirreltävissä häkeissä yksin-kaksin ja kolmisteen ja kivaahan se on kirmailla sekä mutustaa tuoreella ruoholla. Mutta vesisade. Vesilammikot kasautuu häkkien katoille, nurmi on märkää ja kaneja käy sääliksi. Ensi viikolle on taas vaihteeksi luvattu sadetta, sadetta ja vielä kerran sadetta joten päätin tehdä tänään muuttokuorman ja siirsin pupuset sisätiloihin. Ainoastaan Ruby jäi vielä ulos, koska on karanteenissa niinkuin kaikki uudet kanini ovat alkuunsa. Paluumatkalla Ruotsista mukaan napattiin myös kasvattieni jälkeläiset, S´agapo´s Mantsurian Manteli sekä S´agapo´s Teletappimaan NuuNuu. Pikkupojat asuvat sisällä kanihuoneessa, karanteenissa siis myöskin näin aluksi.

Muu kanilan väki asuu sadekelien ajan nyt varastossa, vaikka tilaa on hieman vähemmän kuin pihahäkeissä, niin kovin innoissaan olivat ja paikkojaan merkkailivat. Ruoka maistui ja kuiva lattia jalkojen alla on varmasti mukavaa vaihtelua. Innostuin vielä valokuvaamaan iltapalalle ryhmittyneitä kanilaisiani.

Pojat, Rommi, Herra Hippi sekä Tommi

Tytöt, Molla, Mussu ja Epsilon

Pätkis ja Pupsi

Lelu

Queenie & Aliisa

Vappu ja Didi

Kanitilkun synttäriarvonta on suoritettu

Kanitilkun 2v synttäriarvonta on suoritettu ja arpapalkinnot lähtevät Lotta Yli-Kohtamäelle sekä Salla Järviselle. :) Olen yhteydessä voittajiin.
Kiitos kaikille osallistujille ja kiitos mielipiteistänne. Tästä on ilo jatkaa kohti vihreää kesää.
Jäljet-Collectionin tuotteet postikuluitta -tarjous on voimassa vielä tämän päivän eli 5.5.2015.

Pääsiäisterveiset

Yli kaksi vuotta sitten otin tavoitteekseni saada Suomen Kaniyhdistyksen kasvattajanimen ja vihdoinkin minulla on sellainen. Eli kaikille kasvateilleni saa tästä lähtien lisätä myös Kaniyhdistyksen rekisteritodistuksiin kasvattajanimeni S´agapo´s sekä jäsennumeron F105.

Aiemmin nimi on ollut Kaniininkasvattajien sekä kani- ja Jyrsijäyhdistyksen myöntämä, mutta nyt olen virallinen kasvattaja myös Suomen Kaniyhdistys Ry:ssä.

Pohjanmaalla on tänään trullit kiertäneet, meillä trulleja on vastaanottamassa pääsiäispupu Vappu.

Oikein pupurikasta Pääsiäistä
toivottaa S´agapo´s Kanila & Kanitilkku