ShowlinkPets kuvia & kanilan uusi asukas

Vaikka kotona riittää monenlaista tekemistä ja hoitamista, päätin kuitenkin tehdä pyrähdyksen Jyväskylään ja käväistä messuilla. Mukaan lähti myös keskimmäiset lapset ja Jyväskylän päässä saatiin seuraksi vielä kummityttökin. Päivä kului mukavasti ja ehdittiin juuri sopivasti näkemään kiinanharjakoirien pentynäyttely, kuin myös monenlaisia muita koiria, kissoja, kaneja, marsuja, lintuja... Ja olihan siellä myös ruoka-, viini- sekä kirjamessutkin samaan aikaan. Lapset ehtivät napsia taskut täyteen näytteilleasettajien tarjoamia karkkeja joten viihdyttiin oikein hyvin, pitkästä ajomatkasta huolimatta. Muutaman kuvan nappasin näyttelyissä olevista pupusista, paljon keräsivät katsojia ja kivasti oli joka rodusta myös esittely häkkien yhteydessä. 

Yksi syy reissuun lähdölle oli tietenkin varaamani kaninpoikasen haku. Kanilaan muutti pikkupoika Rondo, rexiä (ja satiinia) kantava kääpiöluppa. Rondolla on todella nätti hollantilaiskuvio, valkokorvat ja ihanan siniset silmät. Koska Rondo on kasvattikodissaan asunut viileässä tallissa ja on varmasti ihmeissään tästä muutosta ja matkustamisesta, hän pääsi nyt alkuun terassille karanteeniin. 

Vaikka autossa jännittikin, on alku sujunut hyvin. Ruoka maistunut ja Rondo vaikuttaa mukavan rauhalliselta tapaukselta. Silittääkin olen saanut mutta tutustukoot nyt rauhassa uuteen ympäristöönsä.

Rex-turkkisia väri-ihanuuksia kasvamassa

Nyt on saatu kevään kolmaskin poikue onnellisesti maailmaan. Ensikertalaisella emällä on hyvin rakennettu pesä muovilaatikossa, jonka kattona on pajusilta. Jo hyvissä ajoin emä täytti laatikon paperisilpulla, heinillä ja oljilla piripintaan asti ja synnytyksen lähestyessä kaivoi keskelle syvän tunnelin poikaspesäksi. Ei voi kuin ihailla tätä arkkitehtuurista taidonnäytettä jossa jokaisella paperinpalalla ja oljella on oma merkityksensä tunnelin kestävyydessä. Emä jopa peittää suuaukon sanomalehden paloilla imetysten välissä. Eli "epäluonnolliseen" tilaan on rakentanut niin luonnollisen pupunpesän kuin vain voi. (Kuva on synnytyspäivänä otettu joten nyt poikasten suojana ja lämmikkeenä on myös runsaasti jälkeenpäin revittyä karvaa.)

Rubyn poikaset

Toisessa pesässä kasvaa ruotsintuonti Rubyn siniset ja mustat poikaset, pulleavatsaisia narisijoita. Nämä ovat kovia napisemaan ja mutisemaan, (ihan kuin ihmisvauvat) alkavat kitistä sillä hetkellä kun emä saa ruokaa naamansa eteen. :P Kaikki äidit varmasti muistavat, miten vauvat on heränneet juuri sillä hetkellä kun oli kerrankin ajatellut syödä ruuan lämpimänä. :D Pesälaatikossa alkaa karvat heilua ja poikaset liikkua levottomasti, mutta toisin kuin me ihmiset, Ruby keskittyy omaan ruokaansa ja antaa poikasten heilua itsekseen. Maitoa saavat sitten kun se emän mielestä kuuluu saada. 

Vielä viimeiseksi ottolasten kuulumisia, pienin tirriäinen on yhä matkassa mukana eikä enää niin tirriäinen olekaan. Koska ovat Epsilonin omia poikasia viikon nuorempia, jako on selvä: silloin kun Epsin poikaset ja emä aterioivat pelleteillä, säntäävät ottolapset nauttimaan maitobaarin antimista. Joten hienosti sujuu ja kaikki saavat mitä tarvitsevatkin.