Vinkkini kanien tutustuttamiseen

Laitoinkin jo tällä viikolla videon meidän kaninuorison laumaelämästä. Angorat on päässeet tutustumaan muihin kaneihin ja leppoisan luonteensa vuoksi ei suurempia tappeluita yhteen laittamisesta seurannut. Vinkkini kanien yhdistämiseksi: paljon tilaa "ei kenenkään" reviirillä, paljon piilopaikkoja sekä paljon herkkuja nassujen eteen, jolloin ruokailun lomassa voi vaivihkaa tutkailla toista, minkäslaiselta tuo toinen tyyppi vaikuttaakaan. Tätä ennen voi olla hyvä antaa kanien tutustua toisiinsa verkon läpi, sekä tutustuttaa toisen hajuihin vaihtamalla häkkejä keskenään aina vuorokausi kerrallaan.

Ada kurkkii piilostaan, uskaltaisiko tulla maistamaan noita kesäisiä, kuivattuja herkkuja.

A-Liisa on rohkeampi ja tulee myös maistelemaan, samalla tarkkailee Qtarin eleitä.

Kanit alistavat toisiaan, ajavat takaakin ja karvoja saattaa pöllytä kun loikkivat toistensa yli, se on normaalia välien selvittelyä. Mutta jos alkavat kiertää kehää nenä toisen takamuksessa kiinni, alkavat potkia toisiaan kyljellään maaten taikka toinen kani alkaa kiljua/purra, on aika puuttua ja nopeasti. Vesisuihkepullo on hyvä olla valmiina jos tarvitsee rauhoittamista, samoin hanskat voi olla tarpeen jos tappelu yltyy kovaksi kynsimiseksi taikka puremiseksi. Ei tarvitse pelätä omien käsien puolesta jos joutuu välien selvittäjäksi.
Mikäli ensimmäinen kerta ei tuota haluttua tulosta, otetaan aikalisä ja kokeillaan toisena päivänä uudestaan. Joskus toisiinsa totuttaminen voi viedä aikaa, joskus se ei onnistu ollenkaan. Mutta joskus se käy leppoisastikin, niinkuin meidän laumalla nytten. :)

Tässä tätä nuorisolaumaa nyt on. :)

Ompelukone on huristellut uusia tuotteita, valjaita, kaninpetejä, hihnoja... mutta myös tilaustuotteita kuten tämä häkin koristepäällinen:

sekä pupu pyyheteline, vanha, tuttu pyyheteline Kanitilkun versiona:

Mocan vauvat on tänään vieroitettu emästään, eli poikaset jäivät tutuille nurkille mutta Mocca ja Vappu muuttivat varaston isoihin häkkeihin. Mocca tutkiskeli kovasti paikkoja ihmeissään, mutta Vappu parkkeerasi samantien ruokakulholle. :) Ehtiihän sitä tutustua myöhemminkin.

Kanilan nuorison laumaelämää.

Aiemmin kerroinkin vaihtaneeni juomapullot toisen mallisiin. Nämä nippapullot on päältä täytettäviä ja vaikka meillä on lapset ahkeroineet ennenkin vesipullojen kanssa, kyllä se sydäntä sykähdytti kun 10v tuli kysymään "äiti missä meillä olis joku kastelukannu jotta voi antaa pupuille vettä". <3 Pääasiassahan siis kanien hoito on ainakin meillä ihan aikuisen puuhaa, lapset hoitavat oman osuutensa totuttamalla poikaset ihmisiin ja käsittelyyn. :) Toki usein haluavat myös ruokkia, mutta viime kädessä eläimet on aikuisten vastuulla, varsinkin kaikki tylsät hommat. (Ja papanakoneiden kanssa sitä siivoamista riittää..)

Mutta kehua täytyy, miten hienosti ja ymmärtäväisesti meillä lapset eläimistä huolehtii. Jos joskus jollekin parille "vahinko" sattuu, Syytä on turha etsiä lapsista, he ovat tarkkoja siitä kenen häkit on varmasti kiinni ja ketä milloinkin päästetään juoksemaan. Samoin ruokinta onnistuu heiltä oikein sujuvasti: kääpiöille kauhallinen sekoitusta per nassu, ranskanlupalle kaksi-kolme. :)

Esikoinen meillä jännittää välillä jo rakkaan koiransa vanhenemista ja mahdollista kuolemista, joten sovittiin että Pätkiksen lisäksi saa valita toisen "oman" kanin, lieventämään sitä pelkoa että jonain päivänä on aika Mallalle jättää hyvästit. Hän valitsi mustan Aliisa-angoran, joten nykyisin Aliisa on nimeltään Peukaloliisa. Eli Liisa, Lissu Aa-Liisa, Peukkis... :)

Tänään oli aika leikata angorien kynnet, samalla harjailin kauttaaltaan ja täytyy kyllä kehua miten angoran luonne on jalostunut helposti käsiteltäväksi. Niin nätisti oltiin hievahtamatta selällään sylissä, vaikka vierellä tempoili pieniä luppapoikasia. Luppapoikasistakin Kápa ihastui Aa-Liisaan heti: painautui kylkeen kiinni vaikka toinen oli selin sylissäni. :D Taisi olla ihanan lämpöinen nojattava. Tyttöjen villat kasvavat kohisten, jossain vaiheessa siis on aika suorittaa leikkuu. Sitä varten olen jo kaarevakärkiset, pyöreäpäiset sakset hankkinut.

S´agapo´s Jóta

 Vapulla pukkaa kovasti kiimaa päälle, joten ottaa välistä lujastikin Mocan kanssa yhteen. Tänään jouduinkin jo haavan hoitajaksi, niin pitkä naarmu tuli Mocan niskaan. Mutta vartti takaa-ajosta makoilivat taas kylkikyljessä, Vappu Moccaa pesien.

Kanimainen viikko

Tämä viikko on ollut pupuilun täyteinen. Laajennuspuuhat ovat viikon mittaan edenneet niin mukavasti, että kolme asuntoa neljästä saatiin jo käyttöön. Työn määrä ei yllättänyt, onhan Pupulandiaan jo ennemminkin kerrostalo rakennettu mutta kyllä tässä taas on pakertamista riittänyt. Ja kaikki puu mitä hankittiin tuli käytettyäkin. Paljon, paljon pientä nikkarointia koska halusin pitkän juoksutilan sekä astetta alemmas kuivikelaatikon, jonne juoksutilan papanat ja moskat saa lakaistua.

Alkuviikosta kehikko alkoi muodostua, mutta jatkamaan
pääsi vasta kun lattiamatto oli paikallaan.

Ja tässä se nyt on, kovassa käytössä. :) Ylin kerros saa vielä odottaa.

Ensimmäinen siivous suoritettu ja kuivikelaatikot toimi juuri niinkuin pitääkin. Eli heinät, pisut ja moskat pysyy siellä päässä, toki papanoita tippuu matkan varrelle. Toisilla enemmän, toisilla vain muutama. Vielä pitäisi jotenkin saada Ikealta pari Samla-laatikkoa lisää, ne ovat niin jämäkät ja suorat, että hyllyt suunniteltiin niiden mukaiseksi. Ja kompostikehikoista tehtiin tännekin ovet.

Angoratytöt muuttivat poikien välimaastoon.
Joka häkkikerrokseen tuli myös ylähylly.

Brekerin tilaus tuli ja nyt on joka häkkiin vaihdettu uudet
nippapullot. Lusikan avulla onnistui opettaa jokainen juomaan eri
mallisesta pullosta. Laitoin siis pikkulusikan juomanipan alle
ja kun nuolivat vettä lusikasta, vedin lusikkaa hiljalleen pois
jolloin siirtyivät nuolemaan itse nippaa.

Janoinen Mocca

Koska Niklakselta puuttuu vielä Ikean iso laatikko, jäi hänelle tirkistelypaikka angoratyttöjen asuntoon. ;)

Laajennuksen myötä kanihuoneessa on väljää. Ainoastaan SamSam asustelee enää tehdashäkissä. Kunhan ylin kerros varastossa on valmis, muuttavat jotkut tytöistä sinne ja Sami saa jäädä kukoksi tunkiolle eli yksin urhoilemaan kanihuoneen kuninkaaksi. Pian tehdashäkkiä tarvitaan myös poikasten vieroitukseen emostaan.

Mutta siis se sotkun määrä... huh huh. Koko päivä on tänään mennyt kanihuoneen siivoamiseen. Kanihuoneeseen säilötyistä heinäpaaleista oli heiniä ahkeraan levitelty ja päälle pissailtu, toki jotain syötykin. Häkkejä kun siirteli, sai pestä myös seinät roiskeista. Papanoita oli varmaankin tuhat (isoja ja minikokoisia) varsinkin tehdashäkkien alla. Olen tosi tyytyväinen että sain taas pois käytöstä sen pyörillä olevan tehdashäkin. Hyvä häkki se on, ei siinä mitään mutta kun kanit tykkää sen alla oleilla ja pissailla/kakkailla... näin siivoojan näkökulmasta se on ollut ainainen harmin paikka.

Tupa tyttöjä täynnä, mukaan tosin mahtuu pari urospoikasta.

SamSam muutti väliaikaisesti lattiatasoon.

Siivouksen yhteydessä korjailin myös kerrostaloa ja uudistin syvemmäksi riippumatoksi pienen osan toisen kerroksen, eli Pupsin ja Pätkiksen asunnosta. Se näyttää olevan erittäin miellyttävä makuupaikka.

Pätkiksellä oli niin makoisa asento, mutta viimeisillään oleva Pupsi tahtoi viekkuun.

Äiti ja tytär riippumatossa, sopu sijaa antaa. :D Lähes vastaavia riippumattoja on
parissa muussakin häkissä ja kanit tuntuu niistä tykkäävän.

 Siivoamista on ollut vähän liikaakin, syksyllä hakemani heinäpaalit alkoi olla todella pölyisiä ja tunkkaisia kanienkin mielestä, joten vaikka miten siististi on heinät telineeseen asetellut, hetken päästä on koko satsi levitettynä ja pissattuna. Ja valikoitu syötäväksi kelpaavat joukosta. Itsellänikin on koko talven kurkunperässä ollut enemmän ja vähemmän allergista tunnetta, joten olen kanihuoneen siivouksetkin tehnyt hengityssuojaimen kanssa.

Viime kesä ei heinän suhteen ollut ihanteellinen, ja kun Agrimarketinkin Prohay-kaninheinätuottaja lopetti, hyviä heinäpaaleja on saanut hakemalla hakea. Tänään tein heinänhakumatkan Lapualle hevostallille ja nyt on selvästikin maittavampaa ja vähemmän pölisevää heinää muutaman paalin verran. Tuli napattua myös olkipaali mukaan, meidän kanit ei olkea ole ennen saaneetkaan ja vaikka se aika mitätöntä ravintoarvoltaan on, maistui sekin karvakavereille vaikka kuivikkeeksi sitä ostinkin. :)

Vanhat heinät sai mennä pihahäkin lämmikkeiksi ja ulkoillessa mutusteltaviksi ulkoillessa,
uudella heinällä täytetyt telineet sai heti herkkusuu-ipanat innokkaaksi

 Olympialaisten ja tulevienkin lätkämatsien kunniaksi toteutin vihdoinkin teknisen tuen pyynnön: Pelipaita-valjaat meidän maskotille Vapulle. Nyt pääsee paremmin tunnelmaan kisakatsomossakin ja välillä voi käydä ulkona tuulettamassa maalien kunniaksi. Lopuksi vielä muutama kiva kuva ja tiedotus vauvauutisista.
Eli Pupsi on nyt tämän myöhäisillan viettänyt pesän rakennuspuuhissa ja toivon mukaan pikkupupseja putkahtaa maailmaan hetkenä minä hyvänsä. Menenkin tästä katsomaan, onko mamma lepäämässä vaiko tositoimissa.

Epsilon mangusti. :)

Jalokivi <3

Jalokivi ja Timantti

Laajennuspuuhia

Viime syksynä aloitettiin suunnittelemaan autokatoksen muuttamista autotalliksi ja samassa yhteydessä nykyinen varasto remontoitaisiin kaneja varten. Suunnitelmat on jo pitkällä ja odoteltu talven yli kevättä jolloin pääsisi aloittamaan.

No me päätettiin Teknisen tukeni kanssa, että kevät alkoi nyt. :D Vaikkei autotallin rakennus vielä näillä keleillä ole ajankohtaista, on varastosta muutaman neliön tilan muuttaminen kanikäyttöön vain järjestelykysymys. Muilta kaniharrastajilta olen kysellyt ja saanutkin vinkkejä, joten hyvin suunniteltu on puoliksi tehty... tai jotain sinne päin. Suunnitelmat on, mutta ne muotoutuvat sitä mukaa, kun tila valmistuu. Ennen kuin päästään itse häkkirakennelmaan, piti aloittaa raivaamisella sekä paloeristämisellä. Intoa olisi ollut jatkaa, mutta pimeys ja räntäsade saivat sahankin sammumaan joten uudella innolla jatkamaan taas päivänvalossa.

Varastosta kun on kyse, on lähtötilanne aina hieman masentava...

Mutta jo illalla tilanne oli tämä.

Kanit eivät panneet pahakseen, vaikka
paalihyllykkö muutti kanihuoneeseen väliaikaisesti.

Varastoon on suunnitelmissa neljän kerroksen kanitalo, jossa joka kerroksessa tulee olemaan 3m juoksutilaa. Ja kunhan porukkaa siirtyy varastoon, kanihuoneeseen jäävien häkit ovat nekin yli 2m pitkiä. 

Niin, ostin muuten itselleni nimipäivälahjan:

Ensimmäisen imuroinnin tulos.
Eipähän ole jatkuvasti pölypussi täynnä!

 Olen myös yrittänyt muilta kiireiltäni ommella. Se olisi helpompaa, jos ompelukoneen alla ei olisi ylimääräisiä korvapareja!

Niklas taas katolla!

Kanilan laajennuksen myötä pystyn erottamaan tappelupukarit kauemmas toisistaan eikä tarvitse olla yrikierroksilla kun toinen haisee koko ajan omaan nenään. Just kun oltiin lähdössä, huomasin että Niklas oli taas loikkinut kerrostalohäkin katolle. Ylimmässä häkissä asuu Daagon, joten välillä ovat ottaneet yhteen kattoverkonkin läpi. Niklas varpaat verillä, Daagonilla hampaiden kolot poskessa. Joten nykyisin, niinkuin tässäkin tilanteessa päästän Niklaksen ja Daagin yhtäaikaa juoksentelemaan, toisen ulos ja toisen sisään. 

Lapsukaiset aamupalalla

Appivanhemmat toi mökiltä varmasti
puhtaanraikkaita pajunoksia.
Paksummat on hyväksi hampaille,
ohuemmat herkkunakerrettavaksi. 

Adalmiina ja Aliisa aamupalalla, paju odottaa vuoroaan.

Vaikka poikaset maistelevat jo emonkin ruokaa, putsaavat tarkasti
 kaura & neljän viljan hiutaleita lattialta.

Tänään oli vuorossa myös kuivattua siankärsämöä ja hiirenvirnaa,
lapsukaiset toimivat rapisseiden lehtien imureina lattialla.

Jalokivi osaa jo juoda vettä pullosta ja
lattialle päästyään loikkii kanimaisia iloloikahduksia.
Lepoa tarvitsee kuitenkin paljon vielä.

Eilen sain vihdoin aikaiseksi tilauksen nippajuomapulloista Saksaan, Brekerille. Ja samalla vaivalla tuli tilattua myös muita tarvikkeita kanilaan, esimerkiksi kulhoja, trimmausvälineitä ja kaarevat sakset angoranvillan leikkuuseen. Toivottavasti tulevat pian, niin saadaan tuotteet testiin. Varsinkin Mocca on aina hermona kuulajuomapullonsa kanssa, hänen mielestä vesi ei tule tarpeeksi nopeasti ja pulloa täytyy repiä ja nykiä että rouva hätähousu saa janonsa taltutettua. Kulhosta juominen olisi mukavampaa, mutta siellä vesi likaantuu niin nopeasti, ellei sitten ole koko kulho kumossa.

Arvonnan voittaja

Tämän arvonnan voittajaksi tuli Tiina M, arvonta suoritettiin tällä kertaa tietokoneella, Virtuaalijelppiä apuna käyttäen. Osallistujia oli yhteensä 30 (kuvakaappauksessa vain 15 ensimmäistä) joten kiitos kaikille.

Itse arvonnan aiheet täällä tutkivat työhuonetta jaloissani, kovin ovat rauhallisen oloisia kaveruksia ja antavat ottaa myös syliin. Koirakin tuossa makoilee, välillä joutuu ihmettelemään miksi jotkut uudet tyypit kävelee hänen karvojensa päältä. Mun jalkoja käydään tökkimässä aina välillä, sukanpohjia haistellaan koska olen käppäillyt niillä tuolla Pupulandian puolella.

Pupulandiasta tulikin mieleen, että tällä viikolla otin käyttöön Polar Loop-rannekkeen ja tottakai piti koneelta tarkistaa, paljonko kanihuoneen siivouksessa kaloreita kuluu. ;) Vastaus on 2h siivousta, reipas tuhat kaloria, pari tuhatta askelta. Eli 500kcal/tunnissa. Usein meillä onkin niin, että kun mies lähtee salille, minä jään siivoamaan kanilaa. Hiki siinä tulee, kurkotella, nostella ja hinkkailla saa ja Loopin mukaan kyllä sekin jonkinmoisesta kuntoilusta käy! Pöllyävien heinien vuoksi teen siivouksen vielä hengityssuojain naamalla, joka itsessään hikoiluttaa myös.

Kiitos osallistuneille!

Tässä vastaus tämän päiväiseen arvoitukseen, saanko esitellä Aliisan (musta) ja Adalmiinan (ruskea). Onnittelut oikein vastanneille, eli jokaiselle!
Arvonta suoritetaan huomenna.